Aluevaltuuston kokouksessa pitämäni puhe asiakasmaksuista

Arvoisat valtuutetut ja puheenjohtaja.

Suomalaiset maksavat julkisista terveyspalveluistaan kalliisti muihin pohjoismaalaisiin verrattuna. Osuus on Pohjoismaiden korkein ja OECD-maiden keskiluokkaa. Viimeisen vuosikymmenen aikana terveydenhuollon maksuja on korotettu useita kertoja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Väestön ikääntyessä sosiaali- ja terveydenhuoltomenoihin kohdistuu merkittävää kasvupainetta. Asiakasmaksut ovat osa hyvinvointialueen rahoitusjärjestelmän kokonaisuutta, josta asiakasmaksukertymällä on vain pieni vaikutus hyvinvointialueen toimintakulujen kattamiseen.

Asiakasmaksuja maksavat enemmän paljon sairastavat ja heikkokuntoiset, jotka usein kuuluvat pienituloisiin. Kuitenkin kansainvälisten kokemusten perusteella on arvioitu, ettei asiakasmaksuja voida pitää tehokkaana terveydenhuollon rahoituskeinona, sillä niiden voidaan katsoa vähentävän ennen kaikkea palveluita eniten tarvitsevien asiakasryhmien tarpeenmukaista palveluiden käyttöä. On räikeä epäkohta, että pienituloiset ja paljon sairastavat joutuvat näitä maksuja maksamaan tuloihinsa nähden suhteettoman paljon. Siksi olisi entistä tärkeämpää, että päätöksenteon tukena olisi tarkkaa tietoa terveydenhuollon resurssien ja toisaalta terveysmenojen kohdistumisesta kotitalouksien maksukyvyn mukaan eri sosioekonomisiin ryhmiin.

Meidän valtuutettujen tulee priorisoida myös terveyserojen kaventaminen ja kaikkien yhdenvertainen oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin tehdessämme tänään päätöksiä asiakasmaksuista. Esimerkiksi Tanskassa ja Englannissa perusterveydenhuollossa ei ole lainkaan asiakasmaksuja, suurista kaupungeista ainoastaan aiemmin Helsingissä on terveyskeskuslääkärikäynnit olleet maksuttomia ja Turussa on ollut päätös, että sotavetaraanien, työttömyys- tai toimeentulotukia saavien, opiskelijoiden ja pienituloisimpien eläkeläisten ei ole tarvinnut maksaa terveyskeskusmaksuja.

Tiedämme, että työttömien sairastavuus on työssäkäyviä korkeammalla tasolla, ja siten myös heidän terveyspalvelujen tarpeensa suurempi. Jos tähän palvelutarpeeseen ei vastata riittävällä tavalla, on vaarana, että heidän terveytensä entisestään heikkenee ja työllistyminen vaikeutuu. Työttömien tarjottavat maksuttomat terveystarkastukset ovat monelle työttömälle portti työkyvyn selvityksiin, kuntoutukseen, hoitoon tai työkyvyttömyyseläkkeelle, mutta laajemmat maksuttomat palvelut tukisivat työttömän sijoittumista takaisin työelämään.

Nuoret voivat yhä huonommin, erityisesti toisen asteen opiskelijoista ammattikoululaisten kohdalla on nähtävissä tilastoissa huolestuttavia lukuja. On tärkeää muistaa, että terveenä opiskelut sujuvat ja opiskelijat siirtyvät hyvinvoivina työelämään. Toisen asteen opiskelijoiden tulot ovat usein pieniä ja väliinputoajina heillä ei ole oikeutta YTHS:n palveluihin. Opiskelijoiden laajemmat maksuttomat terveydenhuollon palvelut tulevaisuudessa olivat tärkeä opiskelijoiden terveyttä ja hyvinvointia tukeva teko.

Lapsiperheiden palveluissa välttämätöntä kotipalvelua ja perhetyötä on ollut vuoden 2015 alusta lähtien mahdollista saada ilman lastensuojelun asiakkuutta. Tänään asiakamaksupäätöksessä kuntien erilaisten käytäntöjen tilalle ehdotetaan tuntiveloitteista palvelumaksua. Useissa perheissä maksullisen palvelun käytettävyys saattaa rajoittaa palvelun käyttöä. Tulevaisuudessa toivon, että lapsiperheiden kotipalvelun maksuuttomuuden mahdollisuutta vielä selvitettäisiin. Tärkeintä kuitenkin on, että todellisia matalan kynnyksen joustavia koti- ja perhetyönpalveluita on jatkossakin saatavilla niitä tarvitseville. Tämä alentaa pitkällä aikavälillä korjaavien menoja.

Heikkilän Lauri toikin puheenvuorossa hyvin esiin omaishoitajien tilannetta, joten lämpimästi iloitsen ehdotuksesta omaishoidon vapaiden maksuttomuudesta. Moni omaishoitaja uupuu arjen taakkansa alla ja kokee jääneensä vaille riittävää tai oikeanlaista tukea. Perheet tarvitsevat erilaista tukea riippuen onko omaishoidettava lapsi, aikuinen vai seniori-ikäinen. Omaishoitajan hyvinvoinnin ja jaksamisen tukemiseen on löydettävä uudenlaisia keinoja. THL kyselyn perusteella vain noin puolet omaishoitajista käyttävät omaishoidontuen vapaitaan. Tilanne on huolestuttava omaishoitajan jaksamisen näkökulmasta. Usein syynä on se, etteivät sijaishoidon vaihtoehdot sovi hoidettavalle. Viisas hyvinvointialue kuitenkin pitää huolta omaishoitajistaan.

Terveydenhuollon asiakasmaksut kasaantuvat usein samoille ihmisille, ja ovat monelle valtava taakka arjessa selviytymisessä. THL tutkimuksen perusteella eri terveysmenolajeista suurimmat köyhdyttävät vaikutukset on julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuilla. Sadat tuhannet asiakasmaksut päätyvät jopa ulosottoon vuosittain - tämä tilanne on kestämätön.Korkea inflaatio ja hintojen nousu ajavat pienituloisia entistä ahtaammalle. Asiakasmaksuja päätettäessä on erityisen tärkeää huolehtia siitä, ettei jo nyt kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien tilanne heikkene. Korkeat terveydenhuollon asiakasmaksut saattavat pahentaa monen talousahdinkoa entisestään.

Parinkymmenen euron lääkärimaksu tai lapsiperheiden kotipalvelun 6.5 € tuntihinta kuulostaa keskituloisesta tai maksuttomista työterveydenhuollon palveluista nauttivasta pieneltä. Pienillä tuloilla elävälle pienikin asiaskasmaksu on merkittävä, pienituloiset jopa jättävät lääkärikäynnit väliin. Lopulta vaivat pahenevat niin, että yhteiskunnalle tuleva lasku voi olla moninkertainen. Laajempi pienituloisten, työttömien ja toisen asteen opiskelijoiden maksuvapautus vähentäisi tarpeetonta byrokratiaa ja siitä aiheutuvia lisäkuluja. Tässä päätösesityksessä on säästetty rahaa, mutta todellisuudessa kustannukset voivat nousta paljon korkeammaksi kuin mihin laajemmilla maksuvapauspäätöksillä olisi päädytty.

Palvelujärjestelmä voi korjata ja tasoittaa väestöryhmien välisiä terveyseroja tai ylläpitää ja vahvistaa niitä. Jokaisella tulee olla varaa tarvitsemaansa hoitoon - "Kyseessä on tärkeä poliittinen arvovalinta. Jos terveysongelmat ja hyvinvointierot kasautuvat, se näkyy kasvaneina kustannuksina ja tulojen menetyksinä myös hyvinvointialueilla.

.